Kennel HR´s  

OMA BRASSI HISTORIANI

Keväällä 2005 etsin uutta rotua edesmenneen bretonini tilalle. Kaivelin netistä tietoa erilaisista vaihtoehdoista ja löysin breasialianterriereistä kertovan jutun. Soittelin heti niille harvoille brasilianterrierien kasvattajille ja sattumalta kuulin Pirjon sijoituspennusta Riosta.

Rioa kotiini noutaessa mukaan matkaan lähti myös Zina. Se juuri oli palautunut kasvattajalle edellisen sijoituspaikan ongelmien vuoksi.

Niinpä saavuin kotiin kahden uuden koiran kanssa (täytyy myöntää, että päivääkään en ole katunut). Rotu on juuri tarpeisiini sopiva: Iloinen, kiltti, toimelias, sporttinen (koirani ovat mukana maastolenkeillä hevosten seurana), nokkela, älykäs, paimentava (Zina esim. pitää varsat emänsä kintereillä, kun talutan hevosia), ei "terrierimäisiä", sopivan pieniä, siistejä ja erittäin helppohoitoisia. Hevosihmisen unelmarotu!

2008 meille saapui Bono - ihan oikeasti Brasiliassa syntynyt MIES. Bono tuli meille ensiksi astumaan Zinan mutta jäikin sitten meille pysyvästi. Bono on oikea sydäntenvaltaaja, herrasmies ja sylikoira. Toivon suuresti että Bono periyttää tätä luonnettaan jälkäläisilleen.

Koirien parissa olen viettänyt koko ikäni. Meilllä kotona on aina ollut ajokoiria ja jo kuusi vuotiaana sain ensimmäisen oman koirani, amerikancocerspanieli uroksen Akun. Akun jälkeen minulla oli vielä kaksi muutakin samanrotuista koiraa kunnes sitten rotu vaihtui bretoniin ja bretonien kanssa aloitinkin jo pienimuotoisen kasvatustyön.

Vuonna 1995 lähdin hankkimaan kokemuksia ulkomailta ja reilun puoli vuotta olin Tanskassa Kennel Morebess & Longbody´s:illa töissä. Heidän kauttaan tutustuin Amerikkalaiseen tuomariin ja lähden hänen mukaansaan NewYorkiin tututstumaan rapakontakaiseen koiramaailmaan. Amerikan matkaltani toin suomeen kaksi bretonia: Jordean Miss Finlandin sekä Rakae Nick Nack Patty Wackin. Niki ja Nita osoittaituivat täällä Suomessa erittäin mallikkaiksi rotunsa edustajiksi.

Vuonna 2005 kävin kasvattajan peruskurssin ja oma kennelnimi HR`s myönnettiin alkuvuodesta 2007. Kasvattajan jatkokurssi suoritin keväällä 2009. Matkan varrella olen myös osallistunut erilaisille koulutuksille ja kursseille esim. Fysioterapiaa ja homeopatiaa koirille &hevosille sekä viimeisimpänä kehätoimitsijakurssi Oulussa 29-30.3.2008. Minua siis tapaa myös näyttelyistä kehätoimitsijan tehtävissä.

Brassien Historia, sekä lyhyesti koko & luonne

Brasiliassa rotua kutsutaan Fox  Palistinha:ksi (suomeksi:pieni São Paulolainen) mutta FCI hyväksyttyä rodun vuonna 1995, sen nimeksi tuli brasilianterrieri/ terrier brasileiro.

Brasilianterrieri on lähtöisin São Paulon kaduilta, Braziliasta. Sen on arveltu jalustuvan1800-luvulla tuoduista Jackrusselinterriereistä jotka risteytyivät Whippettien ja Chiuvauvojen kanssa

Brasilianterrieri on helppohoitoinen ja vauhdikas pikkukoira. Brasiliassa sitä käytetään metsästykseen sillä se metsästää pikkupetoja ja jyrsijöitä. Jonkin verran brasseja käytetään Brasilian maaseudulla esim. lampaiden paimentamiseen. Sen pääasiallinen tehtävä on kuitenkin toimia "ilmoittajana" vieraiden ihmisten saapuessa. 

Urokset  35-40cm   Korkeintaan 10 kg
Nartut   33-38cm    Korkeintaan 10 kg

Brasilianterrieri on hyvin sopeutuvainen pikkuterrieri. Kuten muutkin rodut se tarvitsee omistajan rakkautta ja se haluaakin intensiivesti viettää aikaansa omistajansa kanssa. Sen kanssa voi harrastaa kaikenlaista agtiviteettiä ja se on innokas lenkkikaveri. Se sopii hyvin myös ison koiran kaveriksi.

Lisää tietoa rodusta saa Suomen kennelliiton sivuilta sekä Suomen barsilianterrierikerhon kotisivuilta